Ruskovilla 2023-2024

STRATEGIA KYLMYYTTÄ VASTAAN Kerrospukeutumisessa suosin alimmissa kerroksissa merinovillaa, koska villan ominaisuudet ovat tunnetusti lyömättömät erityisesti talviolosuhteissa. On tärkeää, että kosteus siirtyy pois iholta ja liikkuminen tuntuu kevyeltä ja mukavalta. Merinovilla eristää lämpöä loistavasti kiharan rakenteensa ansiosta, ja luomu laatuisena siinä ei ole iholle tai ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Lisäksi villa on luonnostaan likaa hylkivä ja se neutraloi hajuja, mikä on retkiolosuhteissa miel lyttävää. Vaikka hiihtovaelluksella varusteita kuljete taan ahkiossa, on lisäksi hyvä miettiä kokonaispainoa, talvella kun varusteita ja ruokaa on muutenkin enem män mukana. Aloitan suunnittelun pohtimalla talvipukeutumisen ongelmakohtiani. Reiteni ja pakarani kylmettyvät helposti, joten päätän ottaa kokeiluun Ruskovillan ulkoiluhousut , koska niissä on kaksinkertainen neulos polvista vyötäröön, eli lisälämpöä juuri sinne missä tarvitaan. Valitsen lisäksi merinovillaiset puolihousut , sillä olen kuullut, että villashortsit villahousujen päällä on tehokas lisä kovilla pakkasilla. Yläosaksi valitsen mukaani ulkoilupaidan koska pitkä kaulus ja vetoketjun tuulilista näyttävät suojaavan kau laa tehokkaasti viimalta ja lisäksi estävän jäisen ketjun osumasta leukaan. Takaa pidennetystä helmasta saan lisäsuojaa selälle, kun käytössäni on normaalilla vyö täröllä varustetut kuorihousut, jotka tuntuvat talvikäy tössä aina hieman matalilta. Villafleece ei ole materiaalina itselleni entuudestaan tuttu, mutta pehmeäksi harjatun villaneuloksen lämpö ominaisuudet kuulostavat hyvälle. Mieltä lämmittää myös ajatus siitä, että villafleece on 100 % luonnon tuote, joten siitä ei irtoa mikromuovia luontoon eikä niiden värjäämiseen ole käytetty kromivärejä eikä raskasmetallisuoloja. Koska kasvoni ovat myös herkät kylmälle, lähtee mukaani vielä merinovillainen pipo ja tuubihuivi , sekä lisäksi silmikko , joka vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta helposti kastuville kaulureille.

KEBNEKAISEN YMPÄRI Vaellusreittimme kulkee vastapäivään ympäri Ruot sin korkeimman vuoren Kebnekaisen. Reitti on kuin kaikenkattava tunturivaelluksen pienoispaketti, jossa kokee kaikkea aina tunturikoivikoista tunturin syleilyyn 1100 m korkeudessa ja siitä vuorten väliseen solaan. Sää muuttuu monesti yllättäen ja muovaa maisemia omanlaisekseen. Välillä tuntuu kuin hiihtäisi vaahto karkissa vaaleanpunaisen taivaan värjätessä puuteri lumen pehmeät muodot. Toisena päivänä kaikki taas on niin valkoista, että vuorten seinämistä hahmottaa vain hentoja ääriviivoja, mutta ei näe mistä ne alka vat ja mihin ne loppuvat. Kirkas tuuleton pakkaspäivä saa mielialan yhtä korkealle kuin vihdoin esiin tullut aurinko, mutta kun tuuli alkaa pöllyttämään lunta ja tekemään suurten vuorten välisestä solasta tuulitun nelia, sitä herää itsekin eloon ihan eri tavalla. Kun on pukeutunut oikein, voi ottaa vastaan lähes mitä tahansa, mitä luonto haluaa kulloinkin tarjota. LISÄÄ KERROKSIA Ulkoilukerrastot toimivat todella hyvin. Hiihtäessä merinovilla tuntuu miellyttävältä kuorivaatteiden alla, ja ulkoilupaidan pitkät hihat ja takaosa suojaavat ihoani ilman, että niitä täytyisi nykiä. Kun neljäntenä päivänä lähdemme nousemaan Nallosta ja reit timme kulkee koko aamupäivän varjossa, tuntuu, että lisäeriste reisille olisi hyvä. Lisään tauolla puolihousut väliin ja ne antavatkin lisälämpöä niin hyvin, että pär jään niillä myös seuraavana päivänä, kun tuuli nousee 10 m/s. Tällöin puen myös ensimmäistä kertaa silmikon ja se tuntuu pysyvän paikoillaan kuin valettu, vaikka siirtelen sen suuaukkoa kasvoillani paksut hanskat kädessä. Tällaisia pieniä asioita osaa arvostaa valta vasti, kun olosuhteet alkavat haasteellisiksi. Auringon laskiessa pakkanen kiristyy monena iltana yli -20°C asteeseen. Vaikka pidän ulkoilupaitaa ja -hou suja koko päivän päällä, käytän niitä myös nukkues sani – ne tuntuvat päivän päätteeksikin miellyttäviltä päällä. Yöllä herään siihen, kun nenä tuntuu muuttu neen kylmäksi makuupussin pienessä hengitysraossa.

Teksti jatkuu s. 13 »

· 11 · LUOMUMERINOVILLA